”Mä olin kuin sellainen nukke, jota molemmat vanhemmat repivät kädestä.”

”Olen joutunut valitsemaan monesti sen ’päävanhemman’. Sitten olen ollut huolissani, jos vaikka sanon, että menen sen toisen vanhemman luo, niin pelottaa, että ajatteleeko se toinen, että haluan olla sen toisen kanssa enemmän, kun eihän se tarkoita, että tykkäisin siitä toisesta vanhemmasta enemmän tai toisesta vähemmän.”

Nämä ovat suoria lainauksia kirjasta Välikädessä – kirja nuorelle vanhempien erosta (2019, Kasper – kasvatus ja perheneuvonta ry), jonka tekemisen pääosassa ovat olleet vanhempien eron kokeneet nuoret. Näitä ajatuksia kuulee usein lasten ja nuorten suusta, kun he kertovat vanhempiensa erosta. Lasten ajatukset saattavat jäädä heille itselleen painolastiksi. Vanhempien ero on aina kriisi, niin vanhemmille itselleen kuin heidän yhteisille lapsilleen. Hyvällä ja rakentavalla yhteistyöllä erosta voi kuitenkin selvitä ja lapset kärsivät mahdollisimman vähän. 

Vapaaehtoinen lapsen tukena – hankkeessa tukihenkilö on tässä elämän vaiheessa lapselle apuna ja tukena. Lapsen `oma aikuinen viettää lapsen kanssa yhteistä aikaa ja antaa jakamatonta huomiota lapselle. Tukihenkilölle on mahdollista puhua mieltä askarruttavista aiheista ja kysymyksistä. Yhteisen tekemisen lomassa juttelu on luontevaa ja lapselle tulee kokemus, että häntä kuunnellaan. Tästä lienee suuresti apua vanhemmille, joilla saattaa olla arjessa uuden elämän vaiheen myötä paljon hoidettavia asioita. Lapsi hyötyy tukihenkilöstä varsinkin, jos hänellä on sisaruksia. Tukihenkilön kanssa vietetty aika on vain hänen aikaansa, eikä sitä tarvitse jakaa sisarusten kanssa. 

Vanhempien erotessa jotain menee aina rikki. Sen ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa sitä, että asiat hajoavat lopullisesti. Korjaamista tapahtuu puhumisen ja yhdessä olemisen kautta. Kuulluksi tuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka vanhempien parisuhde katkeaa, se ei tarkoita vanhemmuuden loppumista. Vanhemmat ovat lapsensa vanhempia eron jälkeenkin. Tukihenkilö on oiva kumppani lapselle näiden asioiden pohtimiseen. Retkeillessä, leikkiessä, uimareissuilla, pyöräillessä, yhdessä tehdessä ja harrastaessa voi keskustella tärkeistä kysymyksistä. Mitä ne milloinkin ovat, siitä päättää lapsi. 

Lisätietoja hankkeesta: https://www.pienperhe.fi/vapaaehtoiset/tukihenkiloksi-eroperheen-lapsel/

Jos olet kiinnostunut tukihenkilöksi ryhtymisestä tai lapsesi voisi hyötyä tukihenkilöstä, ota yhteyttä:

Susanna Vettenranta
Hankekoordinaattori
050 322 3343
susanna.vettenranta@pienperhe.fi