Hyvää alkanutta vuotta kaikille


12.1.2018

Tänä vuonna Pienperheyhdistys saavuttaa vankan keski-iän eli 50 vuotta. Helsingin Ensikodissa asuneet äidit perustivat yhdistyksen vuonna 1968 edunvalvonnan ja yhdessäolon tueksi. Alun perin yhdistys kulki nimellä Au-yhdistys eli äidit olivat saaneet lapsensa avioliiton ulkopuolella.

1960-luvulla Suomessa yhden vanhemman perheiden asema oli hyvin epätasa-arvoinen suhteessa ydinperheisiin ja Au-yhdistyksen perustaneet halusivat lapsilleen tasa-arvoisen aseman ydinperheen lapsiin verrattuna. Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla ei aiemmin edes ollut oikeutta biologiseen isäänsä, jos tämä ei sitä halunnut todistaa. Matka noista ajoista tähän päivään on ollut siis pitkä ja varmasti kivinenkin, ja me 2010-luvun yhden vanhemman perheet saamme kiittää paljosta näitä äitejä, jotka ovat meidän ja lapsiemme oikeuksien puolesta tehneet töitä.

Pienperheyhdistyksen perustamisen yhteydessä kirjoitettiin säännöt, joista nostan nyt esille pykälän 2:

2§ Tarkoitus

Pienperheyhdistyksen tarkoituksena on toimia yhden vanhemman perheiden aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi, edistää tasa-arvoisen lapsuuden toteutumista ja muokata yleistä mielipidettä erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi sekä kehittää ja ylläpitää julkisia palveluja täydentäviä, lapsia ja lapsiperheitä tukevia toimintoja.

Samainen pykälä on kokenut pieniä muutoksia vuosien varrella, mutta yleisen mielipiteen muokkaaminen erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi on ollut alusta asti mukana. Tämä lause on ollut aikaansa edellä vuonna 1968 ja kuvaa tämän päivän maailmaa erittäin hyvin, koska perhemuotoja löytyy monenlaisia nykyään. Olkaamme siis ylpeitä perustajajäseniemme aikaansa edellä olleesta ajatusmaailmasta. Ja olkaamme jokainen myös ylpeitä omasta perheestämme, muutamana perhemuotona nyt mainittakoon vaikkapa totaaliyksinhuoltajavanhemman perhe ja vuoroviikkovanhemman perhe.

Aktiivisuusmalli

Siitä on nyt kohistu urakalla ja useimmat kannanotot kyseiseen lakiin ovat olleet kriittisiä. Aktiivisuusmallissa tarkoituksena on saada työttömät aktivoitumaan paremmin työnhakuunsa, ja jos työtön työnhakija ei omista ponnisteluistaan huolimatta, täytä aktiivisuusmallin vaatimuksia, häneltä leikataan työttömyysturvaa. Eli työttömän elämään tuli tuottavuusvaatimus ennemminkin kuin aktiivisuusvaatimus.

Tässä mallissa ei huomioida sitä, että itse työtön ei voi päättää saako hän hakemansa työpaikan vai ei, mutta jos hän haustaan huolimatta ei työpaikkaa saa, häntä silti rangaistaan siitä. Erilaisia koulutuksiakaan ei aina ole tarjolla ja lyhyttä työllistymistä varten paikkakunnan muutto ei vaan taloudellisesti useinkaan ole järkevää.

Perheet, joissa huoltaja/huoltajat ovat työttömänä, voi tilanne olla sellainen, että alle 7-vuotiaalla lapsella ei ole kokopäiväistä hoitopaikkaa. Kiitos siitä kuuluu myös nykyiselle hallitukselle, kun he poistivat subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Miten silloin voi ottaa lyhyen työkeikan tai koulutuksen vastaan, jos ei ole tukiverkostot kunnossa, kun hoitopaikan hoitoaika ei riitä. Minnehän ne lapset laitetaan siksi aikaa, kun huoltaja käy varmistamassa, ettei se juuri ja juuri välttämättömiin menoihin riittävä työttömyystuki tipu vielä lisää?

Kävin itse allekirjoittamassa kansalaisaloitteen tämän aktiivisuusmallin kaatamiseksi, kannattajia oli tänään 10.1.17 jo yli 120 000. Tässä linkki sivustolle, jos haluat kannattaa tätä aloitetta

Yhdistyksen juhlavuosi tuo mukanaan erilaisia tapahtumia, joissa toivottavasti tapaamme! Erinomaista uutta vuotta 2018!


Mona Valtonen

Pienperheyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja