Kysymyksiä ehdokkaille

Nyt on hyvä hetki osallistua vaalitilaisuuteen tai ottaa yhteyttä ehdokkaisiin. Tilaisuuksia järjestävät poliittiset puolueet, asukasyhdistykset ja monet järjestöt. Kerro muille tuntemillesi yhden vanhemman perheellisille tästä. Menkää yhdessä; se on hauskempaa.

Alla on esimerkkikysymyksiä, joita voit kysyä tilaisuudessa. Käytä näitä tai keksi oma kysymys. Kysymysten alussa on pieni johdanto, taustatietoa, jonka voi sisällyttää kysymykseen halutessaan. Olisi mukava, jos laittaisit muistiin ehdokkaiden vastauksia ja kertoisit lyhyesti, mitä kysyit ja mitä siihen vastattiin. Voit kertoa nämä asiat vaikkapa Facebookissa tai Instagramissa ja tägätä julkaisuihin Pienperheyhdistyksen tai lähettää sähköpostilla kaisli.syrjanen (at) pienperhe.fi. Näitä tietoja voimme käyttää sekä vaalitiedotuksessa että vaalien jälkeen, kun näemme, ketkä valittiin eduskuntaan. Onnea matkaan!

Jos olet ehdokkaana eduskuntavaaleissa, olemme iloisia, jos vastaat näihin kysymyksiin vaikka omilla somekanavillasi!

1. Moni lapsiperheen ainoa vanhempi joutuu ottamaan palkattomia vapaapäiviä viedäkseen lapsen hammaslääkäriin, puheterapiaan jne. Miten lisäisit joustavuutta palveluihin niin, että palveluiden käyttäminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen ei vaikuttaisi perheen talouteen heikentävästi?

2. Yksinhuoltajien on ollut vaikeampi työllistyä 90-luvun jälkeen. Työelämän muutokset: pätkätyöt ja osa-aikatyöt ovat lisääntyneet. Miten yksinhuoltajien työllisyystilannetta voisi parantaa?

3. Erityislasten vanhempien erot ovat yleisempiä kuin muiden lasten vanhempien. Tilanne on kuormittava yhdelle aikuiselle. Minkälaiset työelämän joustot olisivat mahdollisia erityislapsen / pitkäaikaissairaan lapsen / kehitysvammaisen lapsen yksinhuoltajalle?

3. Eka- ja tokaluokkalaisten koulupäivät ovat lyhyitä. Ekaluokkalaiset pääsevät iltapäiväkerhoon, mutta tokaluokkalaiset eivät välttämättä pääse. Yhden vanhemman perheessä työssäkäynti on haastavampaa pienten koululaisten perheissä. Aamulla koulupäivä voi alkaa myöhemmin kuin vanhemman työpäivä, ja iltapäiväkerho päättyy klo 16 tai 17. Koulujen loma-aikoina ei välttämättä ole mitään paikkaa lapsille.  Miten lastenhoitopalveluja voisi kehittää siten, että myös pienten koululaisten vanhemmat pystyisivät käymään töissä?

4. Pätkätöiden vastaanottaminen voi aiheuttaa käytettävissä olevan rahamäärän pienenemisen, mikä voi olla pois esimerkiksi lasten harrastuksista. (Asumistuki voi laskea, päivähoitomaksut nousta, työttömyyskorvauksen maksaminen pätkätyön loppumisen jälkeen voi viivästyä…). Mitä muutoksia tulisi tehdä, että työn tekeminen olisi kannattavaa?

5. Yksinhuoltajista 87 prosenttia on naisia. Naispalkansaajista viidennes on määräaikaisessa työsuhteessa. Naisia on palvelu- ja hoitotyössä lähes 85 prosenttia. Näillä aloilla tehdään paljon vuorotyötä. (Kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia.) Lastenhoitopalvelujen puuttuminen vaikeuttaa vuorotyön tekemistä, ja jos päivätyön tekeminen olisi mahdollista, tulot jäävät kovin pieniksi. Mitä tälle rakenteelliselle ongelmalle tulisi tehdä?

6. Kysy kysymys, joka on sinulle henkilökohtaisesti tärkeä.