Vauraan maan valinnat ja niiden seuraukset

Vauraus ei ole pelkästään varakkuutta tai rikkautta, se on hyvinvointia. Hyvinvointia voidaan mitata arvioida mittaamalla terveyttä, elinoloja ja toimeentuloa. Aineellisen hyvinvoinnin lisäksi tärkeitä ovat sosiaaliset suhteet, sosiaalinen pääoma ja onnellisuus. Näiden kaikkien tulisi tukea toisiaan.

Uusimmassa kansainvälisessä vertailussa, jossa vaurautta on mitattu muillakin kuin talouden mittareilla, Suomi on maailman kahdeksanneksi vaurain maa.

Suomi ei pärjää kovinkaan hyvin terveydessä, yksilönvapaudessa ja taloudessa. Suomen kokonaissijoitusta nostavat turvallisuus, yrittäjyys, hallinto, sosiaalinen pääoma ja koulutus. Yllätyksiä tai sitten ei!

Keskustelua hyvinvoinnista käydään ja päätöksiä tehdään pelkästään talouden ehdoilla. Mitä tapahtuu vauraalle maalle kun koulutuksen rahoitusta vähennetään, leikataan terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta ja samaan aikaan pakotetaan osa ihmisistä työttömien reserviin, koska markkinatalous niin vaatii?

Sosiaalisessa pääomassa tärkeintä on luottamus. Luottamus puolestaan luo ihmisten välille turvallisuutta. Tuloerojen kasvattaminen, rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen vähentävät luottamusta ja turvallisuutta sekä lisäävät terveyserojen kasvua ja heikentävät entisestään kansanterveyttä. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vähentäminen ja lasten eriarvoistaminen lisäävät epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ja lisäävät epäluottamusta yhteiskunnassa.

Avun antaminen sitä tarvitseville lisää luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Yhteiskunnan tuen epääminen heikossa asemassa eläviltä tai tilapäisen tuen tarpeessa olevilta esimerkiksi omaan syyhyn vedoten ei ole vauraan maan viisas valinta. Se tuottaa taloudellista säästöä vain lyhyellä aikavälillä. Lapsiperheiden tukeminen ja lapset ovat puolestaan yhteiskunnan tärkein investointi tulevaisuuteen.

Kehittyäkseen yhteiskunta ja sen rakenteet vaativat ajoittain ”päivityksiä”. Päätösten ja valintojen tekeminen pelkästään markkinatalouden näkökulmasta ja ehdoilla on kuitenkin lyhytnäköistä. Vauraus ei kasva ”säästämällä” niistä asioista, joiden avulla Suomi pärjäsi vertailussa näinkin hyvin. Talous ja vauraus kohenevat huolehtimalla samaan aikaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumisesta ja sosiaalisen pääoman kasvusta.

Juha Turtiainen, toiminnanjohtaja