Asiantuntijuus ero- ja huoltoriidoissa

24.3.2016

Asiantuntijoilla on kova kysyntä ero-ja huoltoriidoissa. Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ratkotaan visaisia ja usein valitettavasti myös pitkittyneitä riitatilanteita, joissa eri asiantuntijoiden kirjoittamat lausunnot parhaimmillaan tukevat ja auttavat eri oikeusasteiden tuomareita ratkaisemaan huoltoriidan lapsen edun mukaisesti. Tai se kai näiden lausuntojen tavoitteena on.

Olen nyt reilun vuoden toiminut tapaamispaikan vastaavana ohjaajana ja olen saanut olla lukemassa hyvinkin hämmentäviä ja osittain ristiriitaisiakin asiantuntijoiden kirjoittamia todistuksia ja lausuntoja. Ongelmia olen havainnut ainakin kolmenlaisia.

Lausunnot pyydetään tai ne toimitetaan liian myöhään

Esimerkiksi olosuhdeselvitysten tekeminen kestää liian kauan eikä ajantasainen tieto tavoita käräjäoikeuksia. Joskus havahdutaan selvittämään lapsen psyykkistä oireilua vasta päätöksen antamisen jälkeen. Asiantuntijoiden antamia ohjeistuksia ei toimiteta heti tapaamispaikkaan eikä haeta muutosta käräjäoikeuden antamaan päätökseen. Riitaisuus ja kauna vanhempien välillä kasvaa, koska tapaava osapuoli ei tiedä mitä laaditut selvitykset pitävät sisällään ja miksi lähivanhempi estää tapaamisia. Joskus asiantuntijalausunto on lähivanhemman lyömäase, jolla voi puolustaa omaa käyttäytymistään ja jopa tahallisesti estää lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset.

Väärinymmärrykset viranomaistahojen toiminnasta ja tiedonkulusta

Tapaamispaikan asiakkaat ajattelevat välillä, että lasta koskevat tiedot liikkuvat eri viranomaisten ja sosiaali- ja terveyspuolen välillä jouhevasti. Eivät todellakaan liiku! Vanhempi, yleensä lapsen edustajana toimiva lähivanhempi, joutuu kantamaan melkoisen taakan risteillessään eri toimijoiden välillä ja kuten Speden sketsissä, pyytämään joka paikasta allekirjoitetun paperin (leimat aina kiva lisä), joka pitää tai jonka saa toimittaa seuraavaan paikkaan.

Asiantuntijalausuntojen yksipuolisuus

Kaikki eivät keksi hyödyntää asiantuntijoita. Asiantuntijoita ja lausuntoja on joka lähtöön. On ainakin psykologin, psykiatrin, lääkärin, perheterapeutin, sosiaalityöntekijän, psykoterapeutin, erityistason perheterapeutin ja päivähoidon lausuntoja. Pahimmillaan lausunto perustuu yhteen käyntiin vastaanotolla ilman, että asiantuntija olisi kuullut molempia vanhempia tai työskennellyt heidän kanssaan pidempään. Asiantuntijalausunnot ovat myös hierarkkisia eli mitä enemmän oppiarvoja ja ns. ”pätevöitymistä” lausunnon antajalla on, sitä enemmän hänen lausunnollaan on painoarvoa, vaikka tosiasiassa hän ei tuntisi perhettä lainkaan. 

Mielestäni näiden asiantuntijalausuntojen kanssa toimitaan nurinkurisesti. Lausunnot toimitetaan käräjäoikeuteen ennen kuin on edes mietitty, mikä on ongelma tai syy siihen, että vanhemmat joutuvat hakemaan riitaansa ratkaisua käräjäoikeuden kautta. Toinen vanhemmista osaa ehkä nohevamman asianajajansa ohjeistamana hakea sellaisen arsenaalin lausuntoja, että toinen vanhemmista jää ihmettelemään, mikä hänet oikein jyräsi.

Mielestäni lausunnoilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta niiden hankkimisesta ja käyttämisestä tulisi olla vanhempien välillä edes jonkinlainen yhteinen ymmärrys. Myös tuomarin tulisi osallistua keskusteluun siitä, mikä tässä riidassa ja lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa on oleellista ja tarpeellista tietoa. Tämän keskustelun jälkeen tarvittavilta tahoilta pyydettäisiin lausunnot ja järjestettäisiin käräjäoikeuden istunto, jossa kerätty tieto kootaan ja sen pohjalta tehdään lapsen kannalta paras mahdollinen sopimus tai päätös.   

 

Tapaamispaikan vastaava ohjaaja

Tenna Salmen