Tietoa yksinhuoltajuudesta

Yhden vanhemman perheitä oli  Tilastokeskuksen Perheet 2019 -tilaston mukaan vuonna 2019 Suomessa kaikista lapsiperheistä 23 %. Äiti–lapsi-perheitä oli 20 % lapsiperheistä  eli 152 759 (2018: 152 888). Isä–lapsi-perheitä oli 722 enemmän kuin edellisenä vuotena 34 014 eli 3 % lapsiperheistä. Yhteensä yhden vanhemman perheitä oli 186 773. Määrä kasvoi edellisvuodesta 593 perheellä.  Lapsiperheitä oli Suomessa yhteensä 558 302 eli 38 % väestöstä.  

Helsingissä yhden vanhemman perheitä oli 25 017, 32 % kaikista lapsiperheistä (78 662), enemmän kuin maassa keskimäärin. 

Joka kymmenes lapsi asuu jo uusperheessä. Kahdessa kodissa asuvia lapsia oli Suomessa 110 000, joista 36 % eli 40 000 asui yhtä paljon kummassakin kodissa. 

Lähde: Tilastokeskus Perheet 2019

Köyhyys yhden vanhemman perheissä

Suuri osa yhden vanhemman perheistä pärjää hyvin. Tuloerot ovat kuitenkin lisääntyneet ja yhden vanhemman perheillä on toimeentulovaikeuksia enemmän kuin muilla perhetyypeillä. Yhden vanhemman perheistä noin 46 prosenttia kokee vähintään pieniä vaikeuksia ja vakavia vaikeuksia kokee noin 19 prosenttia. (Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2016.)

Vuonna 2018 toimeentulotukea Suomessa sai 62 464 lapsiperhettä. Näistä yhden vanhemman perheitä oli 37 794 ja pariskuntia, joilla oli lapsia 24 670. Yhden vanhemman perheiden osuus toimentulotuen saajina on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2014 toimeentulotukea sai 30 201 yhden vanhemman perhettä eli määrä on kasvanut viiden vuoden aikana yhteensä 7 593 perheellä. (THL Sotkanet 2018.)

Vuonna 2018 asumistukea sai 89 618 perhettä. Näistä perheistä 60 897 oli yhden vanhemman perheitä. Yleinen asumistuki on yleensä tilapäinen tukimuoto, mutta yhden vanhemman perheiden kohdalla se useimmiten on pysyvä. (Kela Asumistuet 2018.) Koko maassa kaikista yhden vanhemman perheistä hieman alle 50 prosenttia sai asumistukea. Helsingissä vastaava luku oli 57 prosenttia kaikista lapsiperheistä. (Helsingin kaupunki Tilastoja, 2018.) 

Yksinhuoltajista noin 18,7 % on työttöminä, kun kaikkien vanhempien työttömyysaste on vain puolet tästä (EAPN 2018).

Yksinhuoltajien terveys

Yksinhuoltajien terveys on heikompaa kuin muiden lapsiperheiden vanhempien. Yksinhuoltajista 82,1 % on naisia, joten yksinhuoltajuuteen liittyvät terveysongelmat kuormittavat pitkälti äitejä. (Tilastokeskus, Perheet 2018.) Stressi- ja ahdistusoireet ovat yksinhuoltajille tyypillisiä terveyspulmia. (Kivelä, K et al 2000.)

Yksinhuoltajien jaksamista heikentää usein hoivaköyhyys. kun hoivatarpeet ylittävät saatavilla olevat hoivaresurssit: koulun ja päivähoidon sekä perheen ja suvun antama hoivan sekä lastenhoitajat. (Karvonen & Salmi 2016, 73). 

Eroperheet

Suomessa noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avioeron. Lähes 90 prosenttia lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista järjestelyistä hoidetaan vanhempien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa. Osassa tapauksista vanhemmat eivät pääse sopimukseen. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain 1 800–2 000 huoltoriitaa (oikeus.fi: Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu valtakunnalliseksi, 2014).

Vuonna 2012 tehtiin yhteensä runsaat 20 000 lapsen tapaamista koskevaa sopimusta ja noin 18 000 lapsen asumista koskevaa sopimusta, joista 82 prosenttia koski äidin luona asumista. Lisäksi tehtiin lähes 2 500 vuoroasumissopimusta, joissa lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman kanssa. (THL 2013) Osa lasten asumista koskevista järjestelyistä voi jäädä tilaston ulkopuolelle.