Taikaa ja tarinoita Mummilan Marilta jo kahdenkymmenen vuoden ajan
14.5.2025
Kaksikymmentä vuotta sitten Mari Kahri astui sisään Pienperheyhdistyksen ovesta, mukanaan taiteen- ja viestinnän opintojen into. Hän oli työuraansa yhdistyksessä aloittaessaan kahden pienen lapsen vanhempi ja opiskelijana Arabianrannassa, taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa. Kukaan ei ehkä silloin arvannut, että kyseessä oli alku elämänmittaiselle työlle – tehtävälle, jossa yhdistyvät sydän, yhteisö ja intohimo teatteria kohtaan.
Mari tutustui Pienperheyhdistykseen opiskelijana, ja työt alkoivat keikkaluonteisesti. Ajan myötä rooli kasvoi osa-aikaiseksi ja vuodesta 2018 lähtien hän on ollut yhdistyksen vakituinen työntekijä. Mari on Mummilan ainoa työntekijä ja vastaa laajasti toiminnan koordinoinnista: isovanhempien koulutuksesta ja ohjauksesta, kummi-isovanhempien ja lasten yhteensovittamisesta, yhteisöllisten, perinteisten tapahtumien järjestämisestä.
”Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan homma on olla vähän kuin räätäli. Räätälöin vapaaehtoisen toiveet ja taidot kohtaamaan perheiden tarpeita.”
Taikaa arjen keskellä
Mummilan tapahtumat ovat täynnä mielikuvitusta ja lämpöä. Kekrijuhla, tonttukoulu, virpomisvitsapaja – nämä vuodesta toiseen toistuvat perinteet tuovat yhteen lapsia, vanhempia ja isovanhempia. Tapahtumissa sadut heräävät henkiin ja osallistujat saavat hetken kokea jotakin aivan erityistä. Ilmassa on ripaus taikuutta, ja kotiin lähdetään usein hymyt kasvoilla ja sydän täynnä.
Vaikka Mari vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina tapaa useammin Mummilan isovanhempia kuin lapsia, on kaiken toiminnan keskiössä lapsi. Heidän ilonsa, kasvunsa ja kokemuksensa ovat toiminnan suunta ja tarkoitus.
Ystävyyttä ja elämän oppitunteja
Mari on innostuva, empaattinen ja kaikenikäisten ihmisten parissa viihtyvä työntekijä. Hän kokee työnsä Mummilassa syvästi merkitykselliseksi. Vuosikymmenten aikana hänelle on muodostunut ainutlaatuisia siteitä vapaaehtoisiin – monista on tullut ystäviä, joiden rinnalla on kuljettu pitkään.
Mummilassa työskentely on Marista hyvin antoisaa ja opettavaista ihan oman elämänkin näkökulmasta. Hän on saanut tutustua upeisiin, elinvoimaisiin ihmisiin, jotka uskaltavat aloittaa uutta vielä kahdeksankymppisinä.
”Mummilan isovanhempia seuratessa olen huomannut, etten suhtaudu vanhenemiseen enää kauhunsekaisin tuntein. Olen saanut tutustua upeisiin ja rohkeisiin isovanhempiin, jotka ovat aktiivisia, yllätyksellisiä ja täynnä virtaa.”
Jazzlaulu, uudet urheilulajit – kaikki on mahdollista, kun uteliaisuus ja silmäkulman pilke on mukana. Nämä isovanhemmat ovat rohkeita ja aktiivisia, mutta silti tuntuu, että heillä on aina aikaa ja taito rauhoittua ja pysähtyä tärkeiden asioiden äärelle. Ja tietysti heillä on valtavasti elämän viisautta jaettavaksi.
Innostus säilyy
Kahdessakymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, mutta Marin kohdalla yksi asia on pysynyt: innostus yhteisölliseen työhön ja usko siihen, että jokainen ihmissuhde voi muuttaa maailmaa, pienin askelin mutta syvältä. Mummila ei ole vain projekti tai palvelu – se on yhteisö, jossa ilo, lempeys ja arjen seikkailut luovat lapsille, vanhemmille ja vapaaehtoisille kokemuksia, jotka kantavat kauas. Mari on yhä siinä räätälöimässä ihmisistä toisilleen ystäviä ja tukijoita sekä luomassa taikaa perheiden, isovanhempien ja työyhteisönkin arkeen.
Haastattelu ja editointi: Kaisli Syrjänen