Äänestämällä olet vaikuttamassa myös lapsiperheiden asioihin kunnassasi

Kuntavaalit – Mistä asioista äänestät ja miksi? 

Kuntavaalit ollaan tänä vuonna järjestämässä hieman poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vaalien osalta onkin vielä hieman järjesteltävää, jotta äänestäminen onnistuisi kaikilta äänioikeutetuilta turvallisesti omaa ja muiden terveyttä kunnioittaen. 

On kuitenkin tärkeää käyttää äänioikeuttaan ja olla äänestämässä oman kuntansa tai kaupunkinsa asioista. Toisin kuin eduskunta- tai eurovaaleissa, nyt on painopiste ensisijaisesti oman kunnan palveluiden edistämisessä seuraavien vuosien ajan. Tästä syystä myös puhutaankin kuntavaalien olevan henkilövaalit, minkä takia on tärkeä ottaa selvää ennakkoon kuka ehdokas voisi ajaa juuri sinulle tärkeitä asioita kunnassa eteenpäin. Älä katso pelkkiä lupauksia, vaan tutki myös voisiko hän samaistua sinun elämäntilanteeseesi, tai millainen on hänen henkilökohtainen asumishistoria kunnassasi. 

Mistä ei äänestetä kuntavaaleissa? 

Useat vaalikoneet kysyvät ehdokkaan kantaa kuntapolitiikan ulkopuolisiin asioihin. Kunnanvaltuustossa ei päätetä esimerkiksi NATO:sta, perhevapaiden pituuksista, oppivelvollisuuden pidentämisestä, huoltajuuslaista, tai homo- ja lesboavioliittojen laillisuudesta. Nämä kaikki ja monet muut aiheet ovat todella tärkeitä, mutta niistä päättämään valitaan ihmiset edustakuntavaaleissa Suomen osalta. Tästä syystä voi olla harhaanjohtavaa äänestäjän kannalta kysyä näitä vaalikoneissa, vaikkakin se kertoo mitä joku henkilö ajattelee näistä asioista ja ovatko ne ehdokkaalle tärkeitä asioita vai eivät. Yleisesti ottaen vaalikoneissa olisi suotavampaa kysyä enemmän kunnanvaltuustossa päätettäviin asioihin liittyviä kysymyksiä, jolloin myös ehdokkaat saisivat paremmin tuotua teemansa esille. 

Miten kunnanvaltuustossa pääsee vaikuttamaan? 

Demokratiassa päätöksien tekeminen perustuu enemmistöön, ja näin se on myös kunnissa. Luonnollisesti esityksiä valmistellaan eri lautakunnissa ennen kuin ne viedään päätettäväksi kaupunginvaltuuston istuntoon. Valtuustotyössä käsitellään myös kuntalaisten tekemiä aloitteita ja yleensä ne saavat tuulta alleen, mikäli valtuustossa on myös valittuna ehdokas, joka olisi valmis ajamaan näitä asioita. 

Varhaiskasvatus ja koulutus 

Valtiotasolla säädetään yllä mainittuihin asioihin lait, joita sitten kunnissa noudatetaan. Kuntatasolla päätetään mihin rakennetaan mahdollisia uusia päiväkoteja tai missä päätetään korjata. Peruskoulujen korjaukset, laajentaminen, ja uudisrakentaminen määritellään kunnassa. Henkilökunnan riittävyys ja kilpailukykyinen palkka työsuhde-etuineen ovat kunnan perustehtäviä. Mikäli kunta pystyy tarjoamaan riittävän määrän henkilöstöä, pystytään lapsille tarjoamaan laadukasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ympäristössä, sekä vähentämään myös kuormitusta henkilökunnalta. Ehdokkaalta kannattaa kysyä, mikäli mahdollista, että mikä on hänen kantansa näihin asioihin. Ovatko ne hänelle kuinka ajankohtaisia vai eivät? 

Liikkuminen 

Kunnanvaltuustossa tehdään itsenäisesti tai muiden kuntien kanssa päätöksiä julkisen liikenteen ja yksityisautoilun osalta. Tähän rinnalle siis tulevat luonnollisesti myös pyörä- ja kävelytiet. Neljän vuoden aikana tehdään päätöksiä, millaista kaupunkia ollaan rakentamassa myös liikkumisen osalta. Halutaanko kaupungissa panostaa julkisen liikenteen kehittämiseen mahdollistaen lasten ja perheiden kulkemisen kauppoihin tai harrastuksiin ilman autoa, vai onko painopiste enemmän parkkipaikkojen ja latauspaikkojen lisäämisessä? Äänestäessä ei ehkä enää tule miettineeksi, että kunnanvaltuustossa myös päätetään budjetista katujen kunnossapitojen suhteen; miten paljon panostetaan auraamiseen ja hiekoittamiseen talvella, tai onko tarpeeksi määrärahoja hiekoituksen poistamiseen pikaisesti keväisin pyöräteiltä. 

Harrastusmahdollisuudet 

Missä ne harrastuspaikat, kuten uima- ja jääkiekkohallit, kunnissa ovat? Annetaanko yksityisille oikeuksia rakentaa mihin urheiluhalleja? Saavatko urheiluseurat ja yhdistykset käyttää ilmaiseksi koulujen tiloja koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin? Näistäkin asioista päätetään kuntatasolla. Perheille, etenkin yksinhuoltajaperheille olisi hyvä olla tarjolla lapselle tai nuorelle mieluinen, kohtuuhintainen harrastus oman kunnan alueella. Kunnanvaltuutettu voi tätä asiaa esittää ja ajaa valtuustossa. Valtuustossa voidaan myös budjetin puitteissa pyrkiä tarjoamaan harrastus- ja kokoontumismahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tästä on vuosien takaa hyvänä esimerkkinä nuorisotalot. 

Tukipalvelut perheille eron, arjen, ja kriisin keskellä 

Näitä yleensä tulee mietittyä vasta kun ne ovat ajankohtaisia. Tietyistä asioista tämänkin aiheen ympärillä säädetään laissa, mutta toteuttaminen ja ylläpito ovat kuntien vastuulla. Neuvolapalvelut ovat hyvinkin tuttuja pienten lasten perheille. Nämä tulisikin kunnan tarjota. Kuntapolitiikassa päätetään koulujen ohella myös mihin neuvolat rakennetaan ja miten niihin resursoidaan eri alojen asiantuntijoita perheohjaajista lääkäreihin ja terveydenhoitajiin. Kuntatasolla löytyvät, tai pitäisi löytyä tarvittavat resurssit myös ennakoivaan lastensuojelutyöhön ja lastenoikeuksiin. Pitkät jonot esimerkiksi lastenvalvojille voivat juontaa juurensa resurssipulasta. Kunnan sosiaalitoimella on monia tehtäviä, mutta kannattaa ottaa selvää kuka ehdokas voisi ajaa lasten asioiden parantamista kunnassa. 

Ei sitä rahaa ole kaikille jaettavaksi 

Kunnalla ei ole loputonta kirstua, mistä jakaa rahaa kaikkeen, vaan sitä kohdennetaan tarpeiden mukaan. Tietyt velvoitteet on pakko hoitaa, mihin varataan aina rahat, mutta joustovaraa löytyy. Luonnollisesti hyvällä ehdokkaalla on loistavat neuvottelutaidot ja sopivasti poliittista osaamista, jotta saa vietyä teemojaan läpi kautensa aikana. Mikäli ehdokkaalla olisi lisätä esimerkiksi lähiruoan osuutta kouluruokailussa 20 prosenttia, ja hän saa vain 10 prosenttia läpi, niin voidaan silloin jo pitää tavoitetta onnistuneena. 

Ota selvää ehdokkaista ja heidän tavoitteistaan, ja löydä omasi tulevan kevään vaaleissa.