Vertaistuki kannattelee ja voimaannuttaa

19.7.2019

Vertaistukiryhmät tarjoavat nimensä mukaisesti tukea ihmisille, jotka jakavat jonkun kuormittavan tai yllättävän elämänkokemuksen. Tällainen voi olla esimerkiksi oma tai läheisen sairaus, läheisen kuolema, avioero, addiktio tai lapsettomuus. Suomessa vertaistukea tarjoavat sairaalat, erilaiset terapiakeskukset ja järjestöt, kuten Pienperheyhdistys, jossa vertaistoimintaa koordinoi Riikka Koola.

Suomalainen vertaistuen asiantuntija YTT Irja Mikkonen vetää yhteen kokemuksia ja tutkimuksia vertaistuen merkityksellisyydestä yhdessä YTT  Anja Saarisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla (Tietosanoma 2018).  Ääneen pääsevät myös ihmiset, jotka ovat hyötyneet vertaistuesta omassa elämässään. Kirja on mainio tietoteos vertaistuen parissa toimiville ihmisille, mutta siitä löytyy kiinnostavia asioita myös henkilöille, jotka pohtivat vertaistukiryhmään mukaan lähtemistä.

Hyvässä vertaistukiryhmässä on asiansa osaava vetäjä, selkeä struktuuri ja säännöt, joihin ryhmäläiset sitoutuvat. Pienperheyhdistyksessä on järjestetty Miina-ryhmiä väkivaltaa lähisuhteissa kokeneille naisille, Eroneuvoryhmiä eronneille, Kamalat äidit -ryhmiä teinien äideille, yksin lapsen hankkineille äideille, leskille sekä sateenkaariperheiden vanhemmille. Jotkut vertaisryhmät ovat avoimia eli niihin voi osallistua aikataulujensa mukaan, osa on suljettuja, eikä uusia jäseniä oteta ennen kuin ryhmä päättyy. 

Hyvä ryhmänohjaaja on myötätuntoinen asiantuntija, joka on kaikkien puolella ja puuttuu rohkeasti myös vaikeisiin tilanteisiin. Vertaistukiryhmän vetäjä voi olla ammattilaisvetäjä tai koulutettu vapaaehtoinen. Etua ryhmän dynamiikalle on, jos vetäjällä on oma kokemus vetämänsä ryhmän aiheesta. Olennaista kaikille ryhmille ehdoton luottamus ja tuki osallistujien kesken.  Muita tärkeitä vertaistukiryhmän sääntöjä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Tasa-arvoisuus
  • Oikeus puhua tai olla hiljaa
  • Muiden kunnioittaminen
  • Oikeus kysyä ja olla vastaamatta
  • Oikeus osallistua toiminnallisiin tehtäviin tai olla osallistumatta
  • Puhuminen vain omista tunteista ja kokemuksista
  • Ymmärrys olla neuvomatta muita
  • Aikataulussa pysyminen

Vertaistuen tarpeet ovat yksilöllisiä, eikä ihminen ole välttämättä edes tietoinen siitä, voisiko vertaistuki häntä auttaa. Kirjassa esitellään syitä, miksi vertaistukeen ei osata tai haluta hakeutua. Näitä ovat heikko sosiaalinen pääoma, pelko leimaantumisesta, ennakkoluulot, epäluulot ja sosiaalisten suhteiden vierastaminen. Kaikkiin näihin vertaistuesta voi kuitenkin saada apua.

Kirjassa kuvataan, kuinka Innovaatiojärjestö Nestan raportissa Peer Support: What is it and does it work? kerrotaan tuhannen tutkimuksen yhteenvedon perusteella, että vertaistuki ehkäisee yksinäisyyttä, lisää tyytyväisyyttä, parantaa itseluottamusta sekä tekee ihmisen tietoisemmaksi itsestään ja ympäristöstään. Siinäpä syitä kerrakseen hakeutua vertaistuen pariin kun vaikea elämäntilanne tulee omalla kohdalla vastaan elämässä.

Pienperheyhdistyksen vertaistukiryhmistä saat tietoa ottamalla meihin yhteyttä. Voit myös ehdottaa meille uusia ryhmiä ja lähteä mukaan suunnittelemaan niiden toimintaa.


Marika Rosenborg