Petriina: "Arvokkain asia, jota ihmiset voivat antaa toisilleen on aika"

“Olen asioista innostuva ja niihin myös vahvasti tarttuva. Mun vahvuus on ihmisten kanssa työskentely ja mulla on empaattinen ote siihen. Työhöni kuuluvat monenlaiset ihmisten kokemukset ja vaikeitakin aiheita käydään läpi.”

”Lapsi on aina keskiössä.”

Petriina kertoo, että Mieskaveritoiminta on muotoutunut paljon hänen toimiessaan Uudenmaan koordinaattorina vuodesta 2020 alkaen. Lapsen näkökulma ja osallisuus on tullut vahvasti mukaan kaikkeen toimintaan. Petriinalle tärkeäintä on, että lapsi on toiminnan keskiössä. Myös toiminnan merkityksellisyyden näkyväksi tekeminen ulospäin ruokkii merkityksellisyyden kokemusta toiminnan sisällä, koska sen arvo tulee vapaaehtoisille ja perheille paremmin esiin.

Petriinalle Mieskaveritoiminnassa pitkään mukana oleminen on iso asia. Hän on yhdistänyt lukuisia kaveripareja, mieskaverin ja pikkukaverin, kuten toiminnassa sanotaan, ja on saanut todistaa, miten mieskaveruudesta on tullut osa niin perheiden kuin vapaaehtoistenkin elämää.

”Ihmiset, jotka ei muuten kohtaisi elämässään, kohtaavat Mieskaveritoiminnan kautta.”

Kysyttäessä, mikä hänet on saanut pysymään tässä tehtävässään, Petriina nostaa esiin lapsen kokemuksen merkityksellisyyden, vapaaehtoiset mahtavina tyyppeinä sekä käsiteltävien teemojen mielenkiintoisuuden. “Mielikuva miehistä, jotka eivät puhu, on tosi yleinen. Puhuminen omista kokemuksista ja tunteista on lisääntynyt erityisesti nuorten aikuisten joukossa. Mieskaverikurssilla miehet puhuvat ja siellä käydään läpi myös elämän kriisejä ja tärkeitä kokemuksia.”

Petriina kuvailee, miten se, että mies voi kurssilla kokea olevansa hyväksytty sellaisena kuin on, heijastuu myös lapseen. Mieskaveri voi tuoda lapselle luottamusta ja toisenlaisia kokemuksia elämään, jos hän on joutunut pettymään aikuisiin monta kertaa. Lapsi saa hyvän kokemuksen siitä, että mieskaveri tulee paikalle joka kerta ja on läsnä hänen seurassaan.

Halu auttaa ei riitä – on tärkeää tiedostaa oma motiivi

Petriina kuvailee vapaaehtoistoimintaa seuraavasti: “Mielekästä toimintaa, jota lähdetään tekemään sellaisella kulmalla, että tehdään jotain itselleen merkityksellistä. Aika on tärkein resurssi. Halu auttaa ei riitä, vaan on tärkeää tiedostaa ja tunnistaa oma motiivi ja se, mitä itse haluaa vapaaehtoistoiminnalta saada. Jos haluaa vain auttaa, pettyy, koska silloin ei välttämättä saa sellaista kiitosta, jota kaipaa.” Kun vapaaehtoisena toimiva tunnistaa sen, mitä itselleen haluaa saada, esimerkiksi hyvinvointia ja merkityksellisyyttä, on vapaaehtoistoiminta moniulotteisempaa. Mieskaveritoiminnassa ihmiset eivät tarvitse pelastusta, vaan tukea ja kaveria.

Mieskaverit haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen

YK:n kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä 5.12. nostaa esiin keinoja, joiden avulla vapaaehtoiset voivat omalla työllään vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden edistymiseen. Petriina näkee kestävän kehityksen ja Mieskaveritoiminnan välisen yhteyden seuraavasti:

“Mieskaveritoiminta perustuu yhdessäoloon. Monen vapaaehtoisen taustalla vaikuttavat liberaalit arvot ja motiivina on luoda jotain positiivista. Tämä näkyy siinä, miten tätä maailmaa ja tulevaisuutta katsotaan. Tulevaisuudesta ollaan huolissaan ja sitä mietitään monelta kantilta, ja siihen halutaan vaikuttaa. Petriina kuvaa, että Mieskaveritoiminnassa eletään hetkessä ja luodaan siltoja tulevaisuuteen. “ Ei kauhistellen, vaan mitä voisin itse tehdä tulevaisuuden eteen”.

”Ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä ja hyviä kohtaamisia.”

Vapaaehtoistoiminnan päivä muistuttaa siitä, miten tuhannet ihmiset tekevät tänäänkin vapaaehtoistyötä rauhan ja kehityksen edistämiseksi kansainvälisesti. Myös Mieskaveritoiminnassa voidaan edistää rauhaa. Petriina sanoittaa sen näin: “Ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä ja hyviä kohtaamisia. Lasten näkökulmasta se tarkoittaa hyviä aikuisia. Toimintamme tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia, koska yhdessä vietetty aika voi olla todella merkityksellistä. Asioista yhdessä puhuminen on valtava osa hyvinvointia.”

Petriinan mukaan myös yksilötasolla, esimerkiksi vapaaehtoisena voi saada rauhaa omaan elämäänsä ja oppia tunnistamaan sen, mitä itse tarvitsee. Ihmiset etsivät merkityksellisyyttä ja omaa paikkaansa. Vapaaehtoistoiminta on oleellinen osa tätä pohdintaa ja se vahvistaa ihmisen hyvinvointia.

”Hyviä aikuisia ei voi koskaan olla liikaa lapsen elämässä.”

Vapaaehtoistoiminnan päivänä muistetaan erityisesti niitä ihmisiä, jotka antavat omaa aikaansa paremman tulevaisuuden puolesta. “Arvokkain asia, jota ihmiset voivat antaa toisilleen on aika, ja se kääntyy niin, että vapaaehtoistoiminta antaa myös takaisin,” Petriina korostaa. Tärkeää on, että vapaehtoistoiminnan hyödyt kulkevat molempiin suuntiin ja vaikuttavat syvemmällä tasolla.

Petriina kannustaa miehiä tulemaan mukaan Mieskaveritoimintaan, jos oma elämäntilanne on sellainen, että arjessa on voimavaroja. On hyvä tiedostaa, haluaako lyhyt- vai pitkäkestoista vapaaehtoistoimintaa ja pohtia mielenkiinnolla sitä, mitä toivoo itse saavansa toiminnasta. “Hyviä aikuisia ei voi koskaan olla liikaa lapsen elämässä tai toisinpäin, jos kaipaa lapsia elämäänsä, vapaaehtoistoiminnan kautta se on mahdollista. Kannattaa lähteä mukaan,” Petriina kannustaa.

Haastattelu: Elo Perttola