Tänään, Lapsen oikeuksien päivänä 20.11., juhlistetaan lapsia ja heidän oikeuksiaan. Lapsen oikeuksien sopimus on solmittu vuonna 1989 ja Suomessa sopimus astui laintasoisesti voimaan 1991.

Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi, keräsimme mietteitä lapsen oikeuksiin liittyen Pienperheyhdistyksen työntekijöiltä sekä lapsilta ja nuorilta. Päivitämme sivulle joka päivä ajatuksia lapsen oikeuksista.

Lapset ovat aina olleet Pienperheyhdistyksen toiminnan keskiössä. Se on näkynyt toimintamuodoissamme jo alusta alkaen. Tarkoituksena on ollut panostaa perheiden hyvinvointiin, huomioiden niin lasten kuin aikuistenkin tarpeet. Esimerkiksi Mieskaveri- ja Mummila-toiminta on lähtenyt ajatuksesta, että lapset saavat elämäänsä lisää merkittäviä aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita heidän elämästään ja ajatuksistaan. Kaiken takana on ollut tavoite siitä, että lapset voivat paremmin ja saavat mahdollisimman hyvän pohjan elämäänsä.

Vaikka lasten osallisuus on aina ollut tärkeää, on se noussut yhteiseen keskusteluun yhä enemmän kaikilla tasoilla yhteiskunnassa. Lasten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeä osa yhdistystämme. Otamme huomioon lasten toiveet ja mielipiteet toimintaa suunniteltaessa ja sen aikana. Jokainen lapsi saa osallistua toimintaamme omana itsenään.

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus tehtiin v. 1989 ja Suomi saattoi sopimuksen voimaan lailla 1991. Pienperheyhdistys teki ensimmäisenä Suomessa esityksen Tapaamispaikkatoiminnasta vuonna 1982, jolla turvattiin käytännössä monelle lapselle oikeus yhteyden säilyttämiseen molempiin vanhempiinsa. Meidän yhdistys (ja moni muukin yhdistys) ylläpiti palvelua yli 30 vuotta ennen kuin toiminta vuonna 2015 siirtyi kuntien vastuulle (tapaamispaikkalaki). Olen ylpeä omasta organisaatiostani, joka on ollut edistämässä lapsen oikeuksia. Esimerkki osoittaa kuitenkin, että lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä liian hitaasti.

– Toiminnanjohtaja, Juha Turtiainen

Lapsen mielipide on otettava huomioon

Vapaaehtoinen lapsen tukena – eroauttamista julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä hankkeen lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artikla, jossa sanotaan, että lapsen on tultava kuulluksi ja hänen näkemyksensä on otettava huomioon. Lapsen oikeudet toteutuvat esimerkiksi niin, että jo perheen hakemuslomakkeessa kysytään, mitä lapsi odottaa ja toivoo tukihenkilöltä?

Lapsi on myös mukana alkutapaamisessa yhdessä vanhempien, tukihenkilön ja koordinaattorin kanssa. Lapsi on tapaamisen tärkein henkilö ja hänen mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan. Koordinaattori huolehtii, että vanhemmat antavat lapselleen luvan puhua kaikista omista asioistaan tukihenkilön kanssa. Lapsi osallistuu myös väli- ja lopputapaamiseen ja voi piirtäen ja jutellen kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan.

– Hankekoordinaattori, Kirsi Lankinen

Mitä ajattelevat lapsen oikeuksista lapset ja nuoret?

Lapsen oikeuksiin kuuluu turvallinen aikuinen ja turvalliset elinolosuhteet. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös tehdä omia päätöksiä, mistä lapsen on turvallista päättää itse, kuten harrastuksista.

Muistan omasta lapsuudesta, että minun oli todella turvallista kasvaa aikuiseksi turvallisten aikuisten läheisyydessä ja sain tehdä myös omia päätöksiä harrastustenkin suhteen. En esimerkiksi halunnut enää kakkosluokan jälkeen käydä baletissa vaan halusin aloittaa lentopallon ja sain tukea siihen päätökseen. Vanhemmat myös auttoivat minua löytämään hyvän joukkueen harrastaa lentopalloa.

– Pienperheyhdistyksen harjoittelija, Emilia Vuorela

Vaikka lapsen oikeuksien viikko on suunnattu lähinnä ala-asteellaisille, sen juhliminen tuntuu myös tärkeältä mulle. On tosi vapauttavaa tietää, että kaikkien sääntöjen ja stressin vastapainoksi mulla on oikeuksia ja kunnollinen asema yhteiskunnassa. Kun aikuiset pyörittää kaikkea, se voi unohtua aika helposti. Lapsen oikeudet eivät ainoastaan anna meille oikeuden hyvään elämään ja valintoihin. Ne auttavat myös opetussuunnitelman kehittämisessä ja lapsen mielipiteen ilmaisussa. Lapsen oikeudet ovat myös todella tärkeitä nuorille ja niihin täytyisi kiinnittää vielä enemmän huomioita meidän keskuudessa.

– Tet-harjoittelija, Aino 15 v.

”Lapsilla on oikeus äitiin”

”Lapsilla on oikeus leikkiä”

”Lapsilla on oikeus käydä koulua ja saada kouluruokaa”

”Mun mielestä lasten oikeuksiin kuuluu mun elämäs ainaskin pyöräily ja kummiskin se, et mä saan käydä koulua ja harrastaa niit harrastuksii mist mä tykkään."

– Harrastushankkeen lapset

Lisätietoa lapsen oikeuksista